Scope 3 -päästöt ja arvoketjun laskenta, käytännön opas 2026

Iso asiakas, rahoittaja tai emoyhtiö lähetti sinulle kyselyn, jossa pyydetään Scope 3 -päästötietoja. Aikataulu on tiukka, omaa laskentaa ei ole tehty, eikä toimittajilta ole valmista dataa. Tämä on yleisin tilanne, jossa pk-yrityksen vastuullisuusvastaava aloittaa Scope 3 -laskennan vuonna 2026. Tämä opas käy läpi, mitä Scope 3 tarkoittaa, miten arvoketjun päästöt lasketaan ja miten datankeruu hoidetaan käytännössä.

Mikä Scope 3 on ja miksi siitä puhutaan juuri nyt

Scope 3 kattaa kaikki muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa. Ne eivät synny yrityksen omistamissa tiloissa eivätkä ostetusta energiasta, vaan toimittajien tuotannossa, kuljetuksissa, myytyjen tuotteiden käytössä ja kymmenissä muissa kategorioissa.

Scope 1 kattaa yrityksen omat suorat päästöt (polttoaineet, kylmäaineet, omat ajoneuvot). Scope 2 kattaa ostetun energian päästöt. Scope 3 on kaikki muu. Jako tulee GHG Protocol Corporate Standardista ja se on kansainvälinen vakio.

Vuonna 2026 Scope 3 nousee pintaan kolmesta syystä. Ensiksi CSRD-direktiivi ja sen ESRS-standardit edellyttävät arvoketjun päästöjen raportointia suurilta yrityksiltä, jotka kysyvät dataa toimittajiltaan. Toiseksi SBTi-tavoitteet vaativat Scope 3 -kattavuutta, kun arvoketjun päästöt ovat merkittäviä. Kolmanneksi pankit ja sijoittajat haluavat tietää rahoittamiensa yritysten arvoketjun päästöt. Tieto valuu ketjussa alaspäin pk-yrityksiin.

15 Scope 3 -kategoriaa lyhyesti

GHG-protokolla jakaa Scope 3:n viiteentoista kategoriaan. Kahdeksan ensimmäistä ovat upstream eli ylävirran kategorioita, jotka liittyvät yrityksen ostoihin ja toimintaan ennen myyntiä. Seitsemän viimeistä ovat downstream eli alavirran kategorioita, jotka liittyvät myytyihin tuotteisiin ja palveluihin.

Upstream (1–8):

Ostetut tavarat ja palvelut
Pääomahyödykkeet (koneet, laitteet, kiinteistöt)
Polttoaine- ja energiaperäiset päästöt, joita Scope 1/2 ei kata
Ylävirran kuljetus ja jakelu
Toiminnassa syntyvä jäte
Liikematkustus
Työmatkaliikenne
Ylävirran vuokratut hyödykkeet

Downstream (9–15):

Alavirran kuljetus ja jakelu
Myytyjen tuotteiden jatkojalostus
Myytyjen tuotteiden käyttö
Myytyjen tuotteiden elinkaaren loppu
Alavirran vuokratut hyödykkeet
Franchising-toiminta
Sijoitukset

Kaikki 15 kategoriaa eivät koske kaikkia yrityksiä. Esimerkiksi kategoria 14 (franchising) on relevantti vain franchise-ketjuille. Kategoria 15 (sijoitukset) koskee ensisijaisesti rahoituslaitoksia. Tarkempi läpikäynti löytyy artikkelista Mitä Scope 3 -päästöt ovat, 15 kategoriaa selitettynä.

Miksi Scope 3 on tyypillisesti yli 70 % päästöistä

Useimmilla yrityksillä Scope 3 muodostaa selvästi suurimman osan kokonaispäästöistä. CDP:n raportointidatan perusteella Scope 3 on tyypillisesti yli kymmenkertainen Scope 1+2:een verrattuna, vaikka jakauma vaihtelee toimialoittain.

Palveluyrityksellä suurin Scope 3 -lähde on yleensä kategoria 1 eli ostetut tavarat ja palvelut: ulkoiset asiantuntijapalvelut, ohjelmistot, toimitilavuokrat ja markkinointi. Kaupan alalla painottuvat kategoria 1 (myytävät tuotteet) ja kategoria 4 (logistiikka). Valmistavassa teollisuudessa raaka-aineet (kategoria 1) ja myytyjen tuotteiden käyttö (kategoria 11) ovat usein suurimmat. Rakennustuotealalla pääomahyödykkeet ja tuotteen elinkaaren loppu nousevat esiin.

Logiikka on yksinkertainen. Yritys tekee itse pienen osan arvonluonnista, ja suurin osa päästöistä syntyy ennen sitä (raaka-aineet, valmistus, kuljetus) tai sen jälkeen (tuotteen käyttö asiakkaalla, hävitys). Tämän vuoksi ilmastotavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään omaa toimintaa muuttamalla.

Datankeruu, käytännön haasteet ja miten ne ratkaistaan

Scope 3 -laskennan vaikein osa on datankeruu, ei laskukaavat. Toimittajilla on harvoin valmiina päästötietoja, ja vastausprosentit ensimmäisissä kyselyissä jäävät usein matalalle. GHG-protokolla erottelee kolme tapaa kerätä dataa.

Primary data on toimittajan oma laskettu päästöluku, esimerkiksi tuotekohtainen hiilijalanjälki ISO 14067 -standardin mukaan. Tämä on tarkin, mutta sitä on rajallisesti saatavilla.

Secondary data on yleisistä tietokannoista (esim. Ecoinvent, DEFRA, EXIOBASE) saatu päästökerroin, joka perustuu toimialan keskiarvoon tai materiaalin yleiseen kertoimeen. Tämä riittää tyypillisesti aloitukseen.

Hybridi-lähestyminen on käytännön kompromissi, jossa suurimmat ja olennaisimmat hankinnat kuvataan primary datalla, ja loput secondary-kertoimilla. Useimmissa pk-laskennoissa lähdetään liikkeelle spend-based-menetelmällä (€ × toimialakerroin) ja siirrytään vähitellen activity-based-laskentaan keskeisissä kategorioissa. Vertailu on artikkelissa Spend-based vs activity-based, Scope 3 -laskentamenetelmät vertailussa.

Toimittajakyselyn rakentaminen, vastausten seuranta ja puutteellisen datan paikkaaminen vie eniten aikaa Scope 3 -projektissa. Tässä konsultti tuo selkeää helpotusta: NGS lähettää kyselyt, koordinoi vastauksia ja koostaa datan, jolloin sisäinen tiimi ei jää koordinoimaan kymmenien toimittajien viestintää. Lisää aiheesta artikkelissa Scope 3 -datankeruu, miten pyytää päästötietoja toimittajilta.

Päästöjen päällekkäisyys arvoketjussa

Sama päästötonni voi näkyä usean yrityksen Scope 3 -raportilla. Terästehtaan Scope 1 -päästö on autovalmistajan Scope 3 kategoria 1, autokauppiaan Scope 3 kategoria 1 ja leasing-yhtiön Scope 3 kategoria 8. Tämä ei ole virhe. GHG-protokolla on tarkoituksellisesti rakennettu niin, että jokainen ketjun yritys raportoi oman vastuunsa arvoketjusta.

Päällekkäisyys eroaa double countingista, joka on virhe oman raportin sisällä (sama päästö kahdessa kategoriassa). Päällekkäisyys arvoketjun yritysten välillä on järjestelmän ominaisuus. SBTi ja muut tavoiteasetannan kehykset perustuvat tähän logiikkaan: jokainen yritys asettaa omat vähennystavoitteensa, ja yhteenlasketut globaalit tavoitteet kattavat ketjun kerran päästölähteiden tasolla.

Tarkempi käsittely on artikkelissa Päästöjen päällekkäisyys, miksi sama tonni näkyy usean yrityksen raportilla.

SBTi-tavoitteet ja Scope 3

Science Based Targets initiative (SBTi) on yleisin yritysten tavoitteiden validointielin. Sen Corporate Net-Zero Standard edellyttää, että Scope 3 -tavoitteet asetetaan, jos arvoketjun päästöt ovat olennaisia. Standardin V1.3-version mukaan tavoitteen pitää kattaa vähintään 67 % kokonais-Scope 3 -päästöistä silloin, kun Scope 3 ylittää 40 % yrityksen kokonaispäästöistä.

SBTi julkaisi Corporate Net-Zero Standard V2.0:n kesäkuussa 2026. Siirtymäaika on porrastettu: uusia tavoitteita voi jättää joko V1.3.1:n tai V2.0:n mukaan alkuvuodesta 2027 lähtien, ja V2.0 tulee pakolliseksi kaikille uusille tavoitteille alkuvuodesta 2028. V2.0:ssa Scope 3 -kattavuus siirtyy 67 prosentin rajasta materiaalisuusperusteiseen lähestymiseen: tavoitteet pitää asettaa kaikille kategorioille, jotka edustavat vähintään 5 prosenttia kokonais-Scope 3:sta.

Pidempi käsittely on artikkelissa SBTi käytännössä, tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ja Scope 3.

Käytännön projektipolku, miten Scope 3 -laskenta etenee 8–12 viikossa

Tyypillinen pk-yrityksen Scope 3 -projekti etenee neljässä vaiheessa.

Vaihe 1, kartoitus (1–2 viikkoa). Käydään läpi yrityksen toiminta, tunnistetaan olennaiset Scope 3 -kategoriat ja sovitaan laskentarajat. Tunnistetaan tärkeimmät toimittajat ja datalähteet. Tehdään karkea screening-laskenta, joka osoittaa hot spotit.

Vaihe 2, datankeruu (3–5 viikkoa). Lähetetään toimittajakyselyt, kerätään taloushallinnon hankintadata, työmatkustusraportit, jätemäärät ja muut tarvittavat tiedot. Tämä on projektin työläin osa, ja siellä konsultin osuus painottuu.

Vaihe 3, laskenta ja tarkistus (2–3 viikkoa). Lasketaan kategoriat valitulla menetelmällä (spend-based, activity-based tai hybridi), valitaan päästökertoimet ja dokumentoidaan oletukset. Tarkistetaan tulokset hot spot -analyysillä ja sanity checkillä.

Vaihe 4, raportti ja viestintä (1–2 viikkoa). Koostetaan GHG-protokollan mukainen raportti, jonka voi toimittaa asiakkaalle, CDP:hen tai SBTi-validointiin. Käydään tulokset läpi johdon kanssa ja sovitaan jatkoaskeleet.

Kokonaisuus on usein 8–12 viikkoa, kun datankeruu lähtee liikkeelle nollasta. Verifiointivaihe (esim. ISAE 3410 limited assurance) on tämän jälkeen erillinen projekti.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä Scope 3 tarkoittaa käytännössä?

Scope 3 kattaa kaikki muut yrityksen päästöt kuin omat suorat päästöt (Scope 1) ja ostettu energia (Scope 2). Käytännössä se tarkoittaa toimittajien tuotannon päästöjä, työmatkustusta, kuljetuksia, myytyjen tuotteiden käyttöä ja kymmeniä muita arvoketjun päästölähteitä.

Pitääkö pk-yrityksen laskea Scope 3?

Lainsäädäntö ei suoraan pakota pk-yritystä laskemaan Scope 3:a. Käytännössä pakko tulee toista kautta: iso asiakas vaatii dataa CSRD-raporttiaan varten, rahoittaja kysyy ilmastoriskeistä, tai emoyhtiön SBTi-tavoite edellyttää toimittajatietoja. Tämä on yleinen tilanne pk-yrityksessä vuonna 2026.

Mitkä Scope 3 -kategoriat pitää kattaa?

GHG-protokolla edellyttää, että kaikki olennaiset kategoriat raportoidaan ja olennaisuus perustellaan. SBTi V1.3:ssa tavoitteen pitää kattaa 67 % Scope 3:sta. V2.0:ssa tämä siirtyy kategoriakohtaiseen 5 % -rajaan. Käytännössä useimmilla yrityksillä 3–6 kategoriaa kattaa yli 90 % päästöistä.

Kuinka kauan Scope 3 -laskenta kestää?

Tyypillinen ensimmäinen Scope 3 -laskenta pk-yrityksessä kestää 8–12 viikkoa. Aikaa kuluu erityisesti toimittajadatan keräämiseen ja oletusten dokumentointiin. Seuraavina vuosina työ on huomattavasti nopeampaa, kun rakenteet on luotu.

Mitä jos toimittajat eivät anna dataa?

Käytetään hybridi-lähestymistä. Suurimpiin ja olennaisimpiin toimittajiin keskitetään primary data -kysely, ja loput katetaan toimialakohtaisilla kertoimilla (Exiobase, DEFRA tai vastaavat). GHG-protokolla sallii tämän, kunhan menetelmät dokumentoidaan läpinäkyvästi.

Onko Scope 3 SBTi:n pakollinen?

Kyllä, jos Scope 3 on yli 40 % kokonaispäästöistä. V1.3:ssa tavoitteen pitää kattaa 67 % Scope 3:sta. V2.0:ssa kynnys siirtyy kategoriakohtaiseen 5 prosentin materiaalisuusrajaan. Pienillä palveluyrityksillä Scope 3 on lähes aina yli 40 %, joten tavoite tarvitaan.

Scope 3 -laskenta ilman omaa datatyötä

Keräämme datan toimittajilta, haastamme luvut ja toimitamme GHG-protokollan mukaisen raportin. Tyypillinen projekti 8–12 viikkoa.

Varaa 30 min kartoituspuhelu · Tutustu päästölaskentaan