Päästöjen päällekkäisyys, miksi sama tonni näkyy usean yrityksen raportilla
Asiakas kysyy: “Jos meidän toimittajamme raportoi tämän päästön omassa Scope 1:ssään, miksi se on myös meidän Scope 3:ssa? Eikö sitä lasketa kahteen kertaan?” Tämä kysymys tulee jokaisessa ensimmäisessä Scope 3 -projektissa. Vastaus on, että sama tonni todella näkyy usean yrityksen raportilla, ja se on järjestelmän tarkoituksellinen ominaisuus, ei virhe.
Miksi päästöt menevät päällekkäin arvoketjussa
GHG-protokolla on suunniteltu jakamaan vastuuta arvoketjussa, ei välttämään päällekkäisyyttä yritysten välillä. Kun terästehdas tuottaa tonnin terästä, sen valmistukseen liittyvät päästöt kuuluvat tehtaalle Scope 1:nä. Sama tonni teräs päätyy autonvalmistajalle raaka-aineena, ja sen tuotannon päästöt kuuluvat autonvalmistajan Scope 3 kategoriaan 1 (ostetut tavarat).
Autonvalmistaja myy auton kauppiaalle, jolloin samat terästonnit ovat osa kauppiaan Scope 3 -raporttia (kategoria 1 ostetut tuotteet). Jos asiakas leasaa auton, leasing-yhtiölle päästöt näkyvät kategoriassa 8 tai 13. Sama päästötonni on neljän eri yrityksen raportilla.
Tämä on tarkoituksella. Ilmastotavoitteet eivät onnistu, jos jokainen yritys voi unohtaa arvoketjunsa siksi, että “joku muu jo raportoi sen”. Päällekkäisyyden ansiosta jokaisella ketjun yrityksellä on insentiivi vaikuttaa hankintapäätöksillä ja tuotesuunnittelulla.
Esimerkki, yksi tonni, kolme raporttia
Konkreettinen ketju. Suomalainen terästehdas valmistaa tonnin terästä, jonka tuotannosta syntyy noin 1,9 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e) tyypillisellä masuunireitillä.
Terästehdas raportoi 1,9 tCO2e Scope 1:ssä (polttoaineiden poltto) ja Scope 2:ssa (ostettu sähkö ja lämpö).
Autonvalmistaja ostaa teräksen ja raportoi 1,9 tCO2e Scope 3 kategoria 1:ssä (ostetut tavarat ja palvelut). Sen oma Scope 1+2 -päästö auton kokoonpanosta tulee tämän lisäksi, esimerkiksi 0,5 tCO2e per auto.
Autoliike ostaa valmiin auton ja raportoi koko arvoketjun päästöt (esim. 8 tCO2e per auto) Scope 3 kategoria 1:ssä. Tämä luku sisältää sekä terästehtaan että autonvalmistajan omat päästöt.
Sama 1,9 tCO2e on siis kolmessa raportissa. Globaalisti tarkastellen päästö syntyy kuitenkin vain kerran (terästehtaassa), ja maailman päästösummassa se lasketaan kerran. Yritysten omien tavoitteiden kannalta jokainen ketjun yritys vastaa omasta osuudestaan.
Mitä päällekkäisyys EI tarkoita
Päällekkäisyys ei ole laskuvirhe. Sitä ei tarvitse “korjata pois” tai vähentää raportista. Se ei vääristä yrityksen oman tavoitteen mittaamista, koska tavoite on aina yrityksen oman raportoidun luvun suhteen, ei globaalin summan.
Päällekkäisyys ei myöskään tarkoita, että vähennystoimet eivät vaikuta. Jos autonvalmistaja vaihtaa toimittajaa fossiilivapaaseen teräkseen, sekä autonvalmistajan että autokauppiaan Scope 3 pienenee. Vaikutus näkyy ketjussa eteenpäin.
Käytännössä päällekkäisyys tarkoittaa sitä, että yrityksen Scope 3 -lukua ei voi laskea yhteen toisen yrityksen lukujen kanssa ilman päällekkäisyyksien tunnistamista. Esimerkiksi konsernin emo- ja tytäryhtiöiden konsolidoinnissa pitää eliminoida sisäiset hankinnat, ettei niitä lasketa molempiin.
Miten päällekkäisyys vaikuttaa vähennystavoitteisiin
Science Based Targets initiative (SBTi) hyväksyy päällekkäisyyden eikä yritä eliminoida sitä. SBTi:n logiikan mukaan jokainen yritys asettaa tavoitteita omasta näkökulmastaan. Yhteenlaskettuna globaalit tavoitteet kattavat fyysiset päästölähteet kerran, koska jokainen ketjun yritys vaikuttaa eri vipuihin: toimittajavalintaan, tuotesuunnitteluun, käyttöopastukseen.
Tämä on tärkeää myös sen vuoksi, että muuten Scope 3 -tavoitteet olisivat käytännössä mahdottomia mitata johdonmukaisesti. Yrityksen pitäisi tietää, mitä toimittajat ja asiakkaat omilla raporteillaan tekevät, ja päivittää omaa lukuaan sen mukaan. Nykyisessä järjestelmässä jokainen yritys raportoi omasta näkökulmastaan, ja vähennykset näkyvät kunkin yrityksen omilla luvuilla.
Pariisin sopimuksen 1,5 °C -polun ja GHG-protokollan yhteinen logiikka on, että kaikki ketjun yritykset asettavat tavoitteita, ja ketju vähenee nopeammin kuin yksittäisten lenkkien summana.
Milloin päällekkäisyys aiheuttaa ongelmia
Päällekkäisyys arvoketjun yritysten välillä on hyväksyttyä. Ongelmia tulee silloin, kun sama päästö lasketaan kahdesti oman raportin sisällä. Tätä kutsutaan double countingiksi.
Tyypilliset double counting -tilanteet:
Sama hankinta kahdessa kategoriassa. Esimerkiksi konttori, jonka leasing-auton polttoainekulut on laskettu sekä kategoriassa 1 (ostettu polttoaine) että kategoriassa 8 (vuokratut hyödykkeet). Rajaus pitää tehdä selväksi.
Scope 3 päällekkäin Scope 1/2:n kanssa. Yrityksen oman pääomistuksen ajoneuvojen polttoaine on Scope 1, ei Scope 3 kategoria 1. Sama logiikka koskee omien tilojen energiaa: se on Scope 2, ei kategoria 1.
Kategoria 3 ja Scope 2 päällekkäin. Kategoria 3 (polttoaine- ja energiaperäiset päästöt) ei saa sisältää Scope 2:ssa jo raportoituja päästöjä. Mukaan otetaan vain well-to-tank- ja siirtohäviöt.
Kompensaatio (carbon credits) raportoidaan väärin. Kompensaatiota ei voi vähentää bruttopäästöistä Scope 1/2/3 -tasoilla. Se raportoidaan erikseen netto-luvuissa. Muuten syntyy harhaanjohtava kuva ja päällekkäisyys ostetun krediitin alkulähteen kanssa.
Usein kysytyt kysymykset
Onko päästöjen päällekkäisyys virhe?
Ei. Päällekkäisyys arvoketjun yritysten välillä on GHG-protokollan tarkoituksellinen ominaisuus. Jokainen ketjun yritys raportoi oman vastuunsa, ja näin saadaan kaikille yrityksille insentiivi vähentää päästöjä omilla vipuvarsilla.
Vähennänkö raportistani toimittajan jo raportoimat päästöt?
Ei. Toimittajan Scope 1 -päästöt kuuluvat sinun Scope 3 kategoria 1:een raportoituina. Vähentäminen vääristäisi laskennan eikä vastaisi GHG-protokollaa.
Miten SBTi käsittelee päällekkäisyyttä?
SBTi hyväksyy päällekkäisyyden ja perustaa tavoitelogiikkansa siihen, että jokainen ketjun yritys asettaa omat tavoitteensa. Tavoitteen mittaaminen tapahtuu kunkin yrityksen oman raportoidun luvun perusteella, ei globaalin summan.
Voiko sama päästö olla minun Scope 3:ssa kahdesti?
Sen pitäisi olla vain kerran. Jos sama hankinta tai päästö ilmestyy kahteen Scope 3 -kategoriaan, se on double counting -virhe oman raportin sisällä, joka pitää korjata. Tyypillisin paikka virheeseen on rajaus kategorioiden 1, 3 ja 8 välillä.
Mitä eroa on double countingilla ja päällekkäisyydellä?
Päällekkäisyys (overlap) tarkoittaa, että sama päästö näkyy usean yrityksen raportilla, tämä on järjestelmän ominaisuus ja hyväksyttävää. Double counting tarkoittaa, että sama päästö lasketaan kahdesti yrityksen omassa raportissa, tämä on virhe, joka pitää välttää.
Epävarmuus omasta Scope 3 -raportistasi?
Tarkistamme nykyisen laskentasi ja kerromme, onko siinä päällekkäisyysongelmia vai onko logiikka GHG-protokollan mukainen.
Varaa 30 min kartoituspuhelu · Tutustu päästölaskentaan