Scope 3 -datankeruu, miten pyytää päästötietoja toimittajilta

Olet päättänyt aloittaa Scope 3 -laskennan ja edessäsi on ensimmäinen toimittajakysely. Mitä kysyt, keneltä, missä muodossa ja mitä teet kun puolet ei vastaa? Tässä artikkelissa käymme läpi käytännön ohjeet toimittajakyselyn rakentamiseen ja vastausten käsittelyyn.

Miksi toimittajadata on Scope 3:n vaikein osa

Toimittajilla on harvoin valmiina päästötietoja muodossa, jossa voit ne käyttää suoraan. Suuret yritykset raportoivat omat Scope 1+2 -lukunsa vuosikertomuksissa, mutta pienemmillä toimittajilla mitään ei ole valmiina. Vastausprosentit ensimmäisissä toimittajakyselyissä ovat tyypillisesti matalia, jos kysely lähetetään ilman pohjustusta tai sopimusta.

Tämä on Scope 3 -projektin työläin osa, ja tässä konsultin osuus painottuu. Toimittajakyselyn lähettäminen, vastausten seuranta, muistutukset ja puutteellisen datan paikkaaminen vie helposti viikkoja kalenteriaikaa. Useimmat pk-yritykset eivät halua, että hankinta- tai taloustiimi käyttää tähän omaa työaikaansa, ja siksi datankeruun voi ulkoistaa.

Ketkä toimittajat priorisoidaan

Älä lähetä kyselyä kaikille kymmenille tai sadoille toimittajille. Toimi 80/20-säännön mukaisesti.

Aloita 10–20 suurimmasta toimittajasta hankintamäärän mukaan (euroina). Tämä joukko kattaa tyypillisesti 70–90 % kategorian 1 hankinnoista. Loput voidaan käsitellä spend-based-menetelmällä toimialakohtaisilla kertoimilla.

Priorisoi myös strategiset toimittajat, joiden tuote on päästöintensiivinen. Esimerkiksi pieni mutta päästöintensiivinen raaka-ainetoimittaja (metallit, betoni, kemikaalit) voi olla tärkeämpi kuin iso mutta vähäpäästöinen toimittaja (esim. toimistotarvikkeet).

Huomioi sopimusvipu. Pitkäaikaisilla ja merkittävillä asiakkailla on enemmän vipua pyytää dataa. Jos toimittajalle olet pieni asiakas, kynnys on korkeampi ja vastausprosentti matalampi.

Mitä toimittajalta kysytään

Hyvä kysely on pelkistetty: 5–10 kysymystä, ei enempää. Pitkä kysely vähentää vastausprosenttia.

Tuotekohtainen hiilijalanjälki, jos sellainen on. Tämä on ihanteellinen vastaus. ISO 14067 -standardin mukainen Product Carbon Footprint (PCF) tai EPD antaa suoran luvun: kg CO2e per myyty yksikkö.

Toimittajan oma Scope 1+2 -kokonaispäästö ja liikevaihto. Tästä voidaan johtaa karkea intensiteetti (kg CO2e per €), jota voidaan käyttää, jos tuotekohtaista PCF:ää ei ole.

Toimittajan käyttämä metodologia ja päästökerroin, jos heillä on jo laskenta. Tärkeää tietää, perustuuko luku activity-baseen vai spend-baseen, ja mikä kerroinkirjasto on käytössä (Ecoinvent, EXIOBASE, DEFRA tms.).

Onko toimittajalla SBTi-tavoite tai CDP-vastaus. Validoidut tavoitteet ja CDP-pisteytys ovat lisätieto, joka kertoo toimittajan kypsyysasteesta.

Yhteyshenkilö ja päivitysväli. Jotta seuraavana vuonna ei tarvitse aloittaa alusta.

Kyselyn rakenne, pelkistetty malli

Tehokas kysely sisältää neljä osaa.

Saatekirje. 3–4 lausetta: miksi pyydetään, mihin tietoa käytetään, mikä on takaraja, kuka on kontakti. Jos toimittaja on iso ja saa kymmeniä vastaavia kyselyitä, korosta käyttötarkoitus (esim. CSRD-raportointi tai SBTi-tavoite), ja pidä tieto helposti vertailtavissa muiden asiakkaiden kyselyihin.

Kysymyslomake. Excel tai sähköinen lomake. 5–10 kysymystä, joista osa avoimia, osa numeerisia. Anna selkeät yksiköt (tCO2e, kg CO2e per €, kg CO2e per kg tuotetta).

Aikataulu. Realistinen takaraja: 4–6 viikkoa lähetyksestä. Lyhyempi aikataulu vähentää vastausprosenttia. Kerro etukäteen, että lähetetään muistutus 2 viikon kuluttua.

Kontakti. Yksi henkilö, jolle toimittaja voi kysyä lisätietoja. Vältä yleisiä ryhmäpostilaatikoita.

NGS toimittaa tämän kokonaisuuden valmiina mallina ja hoitaa kyselyn lähetyksen, seurannan ja vastausten koostamisen puolestasi. Kysely tulee toimittajille NGS:n nimellä asiakkaan puolesta tai asiakkaan omalla nimellä, sen mukaan kumpi sopii paremmin asiakassuhteeseen.

Mitä tehdä, kun toimittaja ei vastaa

Vastausprosentti jää lähes aina alle 100 %. GHG-protokolla sallii hybridi-lähestymisen, jossa primary dataa käytetään sieltä mistä sitä on saatavilla ja secondary dataa muusta.

Käytännön työnkulku:

Toimittajilta saadut PCF- tai päästöluvut ensisijaisena lähteenä.
Suurten toimittajien, jotka eivät vastanneet, julkiset vuosikertomukset ja CDP-vastaukset.
Lopuille toimialakohtaiset kertoimet EXIOBASE, US EEIO tai vastaavasta lähteestä, kerrottuna hankinnan euromäärällä.

Tämä on käytännön kultainen keskitie, ja se on hyväksyttävää sekä GHG-protokollassa että SBTi-validoinnissa. Tärkeintä on dokumentoida läpinäkyvästi, mistä mikäkin luku tulee ja millä menetelmällä.

CDP Supply Chain -ohjelma on yksi kansainvälinen kanava, jota suuret yritykset käyttävät toimittajadatan keruuseen. Jos toimittajasi on jo CDP-vastaaja, datan voi pyytää CDP:n kautta.

Usein kysytyt kysymykset

Onko toimittajan pakko vastata kyselyyn?

Ei lainsäädännöllistä pakkoa ole. Käytännössä monet toimittajat vastaavat, koska heidän omat asiakkaansa vaativat sitä, koska se on osa toimittajasopimusta tai koska siitä on tullut osa normaalia liiketoimintakäytäntöä isojen yritysten ympärillä.

Mikä on tyypillinen vastausprosentti?

Ensimmäisellä kierroksella ilman pohjustusta vastausprosentti jää usein alle puoleen. Hyvällä saatekirjeellä, sopimuspohjustuksella ja muistutuksilla 50–70 % on kokemuksemme mukaan saavutettavissa. Toistuvilla vuosikyselyillä ja vakiintuneilla prosesseilla voidaan päästä korkeammalle.

Riittääkö pelkkä spend-pohjainen laskenta?

Aloitukseen kyllä. Spend-based-menetelmällä saa kuvan kokonaisuudesta ja tunnistettua hot spotit. Tarkempaa primary dataa kannattaa tavoitella suurimpien kategorioiden osalta seuraavilla kierroksilla. SBTi hyväksyy spend-basen tavoitteen asettamiseen, kunhan menetelmä on dokumentoitu.

Voiko datankeruun ulkoistaa?

Kyllä, ja se on tyypillistä pk-yrityksessä, jossa ei ole omaa Scope 3 -tiimiä. NGS:n malli on, että me lähetämme kyselyt, seuraamme vastauksia ja koostamme datan. Sinun ei tarvitse koordinoida toimittajaviestintää.

Mitä jos toimittaja antaa vain Scope 1+2 -lukemansa?

Tämä on hyvä lähtökohta. Voit jakaa toimittajan kokonaispäästön sinun osuudellesi suhteellisena osuutena liikevaihdosta tai hankintamääristä. Tämä on karkea, mutta hyväksytty menetelmä, kun tuotekohtaista PCF:ää ei ole saatavilla.

Annetaan meidän hoitaa toimittajakysely

NGS lähettää kyselyt toimittajillesi, seuraa vastauksia ja koostaa datan. Sinun ei tarvitse koordinoida sitä.

Varaa 30 min kartoituspuhelu · Tutustu päästölaskentaan