Siirry sisältöön
vähähiilinen rakentaminenrakennustuote-EPDEN 15804rakentamislakiEU-taksonomia

Vähähiilinen rakentaminen ja rakennustuote-EPD, mitä valmistajan pitää tietää

Päivitetty 5. kesäkuuta 2026 6 min lukemisaika Kirjoittaja: NGS Finland

Rakentamislain mukainen velvoite uudisrakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittamiseen astui voimaan 1.1.2026. Suunnittelijat tarvitsevat tuotekohtaista dataa, ja kysymys päätyy rakennustuotteen valmistajan pöydälle: “Onko teidän tuotteellanne EPD?” Tämä artikkeli kertoo, mistä on kyse ja mistä valmistajan kannattaa aloittaa.

Miksi vähähiilinen rakentaminen koskee nyt valmistajaa

Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta on noussut tuotantokysymyksestä lainsäädännölliseksi vaatimukseksi Suomessa.

Rakentamislaki edellyttää uudisrakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittamista alkaen 1.1.2026. Velvoite koskee uusia rakennuslupahakemuksia ja kohdistuu rakennustyyppeihin kuten rivitaloihin, asuinkerrostaloihin, toimistoihin, liikerakennuksiin ja sairaaloihin. Velvoite ei koske pientaloja, korjausrakentamista, kulttuurirakennuksia, jäähalleja, suuria varastoja eikä teollisuusrakennuksia. Tarkka soveltamisala kannattaa varmistaa Ympäristöministeriön sivuilta tai hankkeen suunnittelijalta.

EU-taksonomia ohjaa rahoittajia luokittelemaan kestäväksi vain rakennukset, joiden ympäristövaikutukset on dokumentoitu. Tämä vaikuttaa varsinkin isoihin kiinteistösijoittajiin, jotka edellyttävät tuotekohtaisia EPD:itä rakennuksen koko elinkaaren laskentaan.

Kiinteistöomistajien omat tavoitteet (SBTi, CSRD, asiakkaiden vaatimukset) lisäävät painetta jokaisen rakennushankkeen päästöjen tunnistamiseen. Kiinteistösijoittaja, joka on sitoutunut SBTi-tavoitteeseen, tarvitsee toimitusketjustaan tuotekohtaista dataa eikä tyydy enää geneerisiin keskiarvoihin.

Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden työkalut (esim. One Click LCA, Bionova) hakevat tuotetietoja suoraan EPD-rekistereistä. Jos tuotettasi ei löydy rekisteristä, se ei ole näiden työkalujen valittavissa todellisilla luvuilla.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että suunnittelija laskee rakennuksen hiilijalanjäljen ja tarvitsee siihen tuotteiden päästötietoja. Jos valmistajalla ei ole EPD:tä, suunnittelija käyttää geneeristä kerrointa (yleisin on Ympäristöministeriön Päästötietokanta), joka on yleensä konservatiivinen ja epäedullinen valmistajalle. EPD on tapa saada tuotteesi oma, todellinen päästöluku rakennuksen laskentaan.

EN 15804, rakennustuote-EPD:n eurooppalainen standardi

EN 15804 on eurooppalainen standardi rakennustuotteiden ympäristöselosteille (EPD). Se on käytännössä rakennustuotteiden ydin-PCR ja takaa, että eri valmistajien EPD:t ovat keskenään vertailukelpoisia.

Standardi määrittää:

  • Vaikutusluokat, jotka raportoidaan: GWP (ilmastonmuutos), AP (happamoituminen), EP (rehevöityminen), ODP (otsonikato), POCP (fotokemiallinen otsoninmuodostus), ADP (fossiilisten resurssien ja mineraalien käyttö) sekä lisäindikaattorit (vesi, jätteet, sekundääriset materiaalit).
  • Elinkaarimoduulit, joista raportoidaan. EN 15804 jakaa elinkaaren moduuleihin:
    • A1–A3 tuotevaihe (raaka-aineet, kuljetus tehtaalle, valmistus).
    • A4–A5 rakennusvaihe (kuljetus työmaalle, asennus).
    • B1–B7 käyttövaihe (käyttö, ylläpito, korjaukset, energia ja vesi).
    • C1–C4 käytöstä poisto (purku, kuljetus, käsittely, loppusijoitus).
    • D kierrätys- ja uudelleenkäyttöhyödyt (raportoidaan erikseen).

EN 15804+A2 (2019/2021) on nykyversio, joka tiukensi vaatimuksia esimerkiksi biogeenisen hiilen, vaikutusarviointimallien (EF 3.x) ja moduulien pakollisuuden osalta. Suhde ISO 14025:een on, että EN 15804 on rakennustuotteita varten tehty ISO 14025:n alustandardi.

EN 15978, rakennustason arviointi

Tuote-EPD vastaa kysymykseen “kuinka paljon päästöjä yhdellä tuotteella on”. EN 15978 vastaa kysymykseen “kuinka paljon päästöjä koko rakennuksella on”. Tämä on rakennuksen koko elinkaaren arviointistandardi.

Yhteys on selvä: EN 15978 -mukainen rakennustason arviointi käyttää EN 15804 -mukaisia tuote-EPD:itä syötteinä. Suunnittelija laskee jokaisen tuotteen vaikutuksen rakennuksen elinkaarella ja summaa ne yhteen.

Tästä syystä suunnittelijat ja urakoitsijat kysyvät tuote-EPD:itä yhä useammin: ilman niitä koko rakennuksen laskenta perustuu geneerisille keskiarvoille, jotka eivät erota erilaisia tuotteita toisistaan.

EPD:n perusteet ja yleinen sisältö on käsitelty omassa artikkelissaan: EPD, mikä se on ja miksi sitä pyydetään.

Rakentamislaki ja vähähiilisyysohjaus Suomessa

Suomen rakentamislaki edellyttää uudisrakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittamista. Käytännön kulku:

  1. Suunnittelija laskee rakennuksen hiilijalanjäljen Ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti.
  2. Laskennassa käytetään tuote-EPD:itä, kun niitä on saatavilla.
  3. Jos tuote-EPD:tä ei ole, käytetään Päästötietokannan geneeristä kerrointa. Geneerinen kerroin on tyypillisesti epäedullinen, koska se on suunniteltu konservatiiviseksi ja kattamaan markkinoiden hajontaa.
  4. Rakennuksen hiilijalanjälki ilmoitetaan ympäristöselosteessa rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

Vähähiilisyysohjaus ei vielä määrää sitovaa raja-arvoa, mutta velvoite ilmoittaa luku siirtää valintoja kevyempiin ja vähäpäästöisempiin tuotteisiin. Lain seuraavissa vaiheissa raja-arvot tulevat todennäköisesti käyttöön.

Valmistajan kannalta tämä tarkoittaa: jos kilpailijallasi on EPD ja sinulla ei, suunnittelija näkee kilpailijan tuotteen todellisilla (yleensä edullisemmilla) luvuilla ja sinun tuotteesi konservatiivisilla geneerisillä kertoimilla. Tämä vaikuttaa tuotevalintoihin.

EU-taksonomia ja rakennustuote

EU-taksonomia on EU:n luokittelu, joka määrittää, mitä taloudellisia toimintoja pidetään ympäristön kannalta kestävinä. Rakennusten osalta taksonomia asettaa kriteereitä energiatehokkuudelle ja koko elinkaaren ympäristövaikutuksille.

Taksonomian vaatimukset ovat siirtymässä tuotetasolle. Kiinteistösijoittajat ja rahoittajat odottavat, että käytetyt tuotteet on dokumentoitu ja että rakennusten taksonomia-arvioinnissa voidaan käyttää tuotekohtaisia EPD:itä. Tämä koskee varsinkin isoja rakennushankkeita ja vihreitä lainoja.

Käytännössä EPD on yhä useammin edellytys päästä mukaan vähäpäästöisiin rakennushankkeisiin, joissa rahoittaja vaatii taksonomian noudattamista. Tilaajat kysyvät jo tarjousvaiheessa, onko tuotteella EPD ja löytyykö se rekisteristä, ilman EPD:tä tarjous ei välttämättä etene seuraavaan vaiheeseen.

Toinen taksonomiaan liittyvä ulottuvuus on kiinteistöjen luokittelu vähähiilisiksi. Vain rakennukset, joiden koko elinkaaren päästöt on laskettu ja jotka alittavat sovitut raja-arvot, voivat saada vihreän rahoituksen edullisemmilla ehdoilla. Tämä luo rakennusalalle rakenteellista painetta käyttää tuotteita, joilla on EPD.

Mistä valmistajan kannattaa aloittaa

EPD-ohjelma kannattaa rakentaa vaiheittain. Hyödyllinen aloitusjärjestys:

1. Priorisointi. Listaa 3–5 tuotetta, joista asiakkaat kysyvät eniten päästötietoja. Niistä ensin. EPD:tä ei kannata tehdä koko tuoteportfolioon kerralla, vaan aloittaa siellä, missä kysyntä on suurin.

2. Datankeruun valmistelu. Tarkista, että tuotteen resepti (bill of materials) on käytettävissä, valmistuksen energiamittarit on kohdistettavissa tuotteelle ja kuljetustiedot saatavilla.

3. PCR:n valinta. Tuoteryhmälle valitaan oikea PCR (joko EN 15804 -ydinosa tai tuoteryhmäkohtainen alaversio). Eri ohjelmaoperaattoreilla on osin omat PCR-versionsa, jotka kannattaa vertailla.

4. Kumppanin valinta. LCA-konsultti tekee laskennan, kirjoittaa raportin ja koordinoi verifioinnin. Hyvä kumppani tuntee rakennustuotteiden PCR:t, osaa keskustella verifioijan kanssa ja vie projektin julkaisuun asti. NGS hoitaa nämä kaikki: LCA ja EPD -palvelu.

5. Verifiointi ja julkaisu. Akkreditoidun verifioijan tarkistuksen jälkeen EPD julkaistaan ohjelmaoperaattorin tietokannassa. Tästä eteenpäin suunnittelija löytää tuotteesi todellisilla luvuilla.

6. Päivitys. EPD on voimassa tyypillisesti 5 vuotta. Päivityssykli kannattaa suunnitella alusta lähtien, koska tuotteen reseptit ja energialähteet muuttuvat ajan myötä.

Yksi käytännön vinkki: laskennan datankeruussa kannattaa kerätä myös tuotekehityksen kannalta hyödyllistä tietoa (esim. mikä raaka-aine ajaa päästöä), jotta EPD ei jää pelkäksi sertifikaatiksi, vaan tukee myös tuotekehitystä kohti vähähiilisempää portfoliota.

Usein kysytyt kysymykset

Pakottaako rakentamislaki tekemään EPD:n?

Ei suoraan. Laki edellyttää rakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittamista, ei tuotekohtaista EPD:tä. Jos EPD:tä ei ole, suunnittelija käyttää Ympäristöministeriön Päästötietokannan geneeristä kerrointa, joka on yleensä konservatiivinen ja epäedullinen valmistajalle. Käytännössä EPD on tapa pärjätä tässä laskennassa kilpailukykyisesti.

Mitä eroa on EN 15804:llä ja EN 15978:lla?

EN 15804 on tuote-EPD:n standardi (yhden tuotteen vaikutukset). EN 15978 on rakennuksen koko elinkaaren arviointistandardi (rakennuksen vaikutukset). EN 15978 -laskenta käyttää EN 15804 -EPD:itä syötteinä.

Mitä elinkaarimoduulit A1–A3 tarkoittavat?

A1 = raaka-aineiden hankinta. A2 = kuljetus toimittajalta tehtaalle. A3 = valmistus tehtaassa. Yhdessä nämä ovat tuotteen valmistuksen päästöt (cradle-to-gate). A4–A5 koskevat rakennusvaihetta, B1–B7 käyttövaihetta ja C1–C4 käytöstä poistoa.

Mihin tietokantaan rakennustuotteen EPD julkaistaan?

Yleisimmät ohjelmaoperaattorit Suomessa ja Pohjoismaissa ovat EPD International (EPD System), RTS EPD ja saksalainen IBU. Eri operaattoreiden EPD:t hyväksytään yleensä rinnakkain rakennushankkeissa.

Kauanko rakennustuote-EPD:n tekeminen kestää?

Tyypillisesti 4–6 kuukautta valmistautumisesta julkaisuun. Datankeruu on yleensä pullonkaula. Jos tuoteperhe on hyvin homogeeninen ja data hyvin saatavilla, projekti voi mennä nopeamminkin.

Voiko useamman tuotteen kattaa yhdellä EPD:llä?

Kyllä, jos tuotteet kuuluvat samaan tuoteryhmään ja ovat riittävän samankaltaisia. Tätä kutsutaan average-EPD:ksi tai tuoteperhe-EPD:ksi. Sääntö on, että tuotteiden välinen vaihtelu vaikutusluokissa ei saa ylittää määrättyä rajaa (tyypillisesti noin 10 % GWP:ssä). Tämä on tehokas tapa kattaa portfolio kustannustehokkaasti.

Onko EPD samanlainen kaikilla ohjelmaoperaattoreilla?

Sisällöltään kyllä, koska kaikki noudattavat EN 15804:ää ja ISO 14025:tä. Ulkoasu, julkaisutapa ja yksittäisten PCR:ien tarkennukset vaihtelevat. Suomalaisissa hankkeissa RTS EPD on hyvin tunnettu ja löydetty, kun taas EPD International (EPD System) on laajemmin käytössä kansainvälisesti. Kumman valitsee, riippuu kohdemarkkinoista.


Valmistatko rakennustuotetta?

Teemme EN 15804 -mukaisen EPD:n datankeruusta verifiointiin. Saat tuloksen, jolla suunnittelija laskee tuotteesi rakennuksen päästöihin todellisilla luvuilla, ei geneerisellä keskiarvolla. Lähetä meille lista tuotteista, joista asiakkaat kysyvät eniten. Ne ovat luonnollinen aloituspiste.

Pyydä tarjous · Tutustu palveluun


Lue myös

Tarvitsetko apua päästölaskennassa?

Ota yhteyttä, selvitetään yhdessä, mikä palvelu sopii tilanteeseesi.

Varaa aika