Hiilijalanjälki vai EPD, kumpi sinun pitää tilata

Asiakas pyysi “tuotteen päästötietoja” tai “ympäristödataa”. Sähköposti on epämääräinen, ja sinun pitää päättää, tilataanko hiilijalanjälki vai EPD. Väärä valinta tarkoittaa joko alibudjetointia tai turhaa työtä. Tämä artikkeli auttaa valitsemaan oikein heti.

Yhden lauseen vastaus

Hiilijalanjälki (PCF) on oma laskettu CO2-luku tuotteesta. EPD on standardoitu ja ulkopuolisesti verifioitu tuoteseloste, jossa hiilijalanjälki on yksi monista vaikutusluokista. EPD on raskaampi, kalliimpi ja kestää kauemmin, mutta se on virallisempi ja vertailukelpoisempi.

Lyhyt päätössääntö: jos asiakas on yksittäinen yritys, joka haluaa CO2-luvun Scope 3:een, tee PCF. Jos asiakas on suunnittelija, urakoitsija tai julkinen hankkija, tee EPD. Jos asiakas on epäselvä, kysy mihin standardiin perustuvaa raporttia hän haluaa.

Miten ne eroavat: laajuus, standardi, verifiointi

Ominaisuus	Hiilijalanjälki (PCF)	EPD
Mittaa	Vain ilmastovaikutus (CO2-ekv)	Useita vaikutusluokkia (GWP, AP, EP, ODP, POCP, ADP)
Standardi	ISO 14067	ISO 14025, EN 15804 (rakennustuotteet)
PCR pakollinen	Ei	Kyllä
Kolmannen osapuolen verifiointi	Vapaaehtoinen	Pakollinen
Julkaisu rekisterissä	Ei	Kyllä (EPD International, RTS EPD, IBU jne.)
Voimassaolo	Ei muodollista	Tyypillisesti 5 vuotta
Tyypillinen aikataulu	6–12 viikkoa	16–24 viikkoa
Kustannustaso	Matalampi	Korkeampi

Lisätietoa EPD:n sisällöstä artikkelissa EPD, mikä se on ja miksi sitä pyydetään.

Tyypilliset käyttötilanteet, milloin kumpaa

Käytä hiilijalanjälkeä, kun:

B2B-asiakas tarvitsee tuotteen CO2-luvun omaan Scope 3 -laskentaansa.
Sisäisesti halutaan tunnistaa tuotteen päästöjen pääsyyt ja kohdistaa vähennystoimet.
Markkinointiin tai myyntiesitykseen halutaan yksi kommunikoitava luku.
Asiakas on tyytyväinen ISO 14067 -mukaiseen raporttiin.
Tuote ei mene rakennusalalle eikä julkisiin hankintoihin.
Halutaan testata, miltä tulokset näyttävät, ennen kuin sitoudutaan EPD-prosessiin.

Käytä EPD:tä, kun:

Tuote myydään rakentamiseen ja suunnittelija tarvitsee sen rakennuksen hiilijalanjäljen laskentaan.
Julkinen hankinta vaatii ympäristöselostetta tai pisteyttää sitä.
Jälleenmyyjä, retail-ketju tai iso B2B-asiakas vaatii nimenomaan verifioidun EPD:n.
Halutaan vertailukelpoinen dokumentti, joka on julkisesti haettavissa rekisteristä.
Asiakas viittaa pyynnössä standardeihin EN 15804 tai ISO 14025.
Tuote kilpailee hankinnoissa, joissa pisteytetään ympäristödokumentaatiota.
Halutaan käyttää tulosta julkisesti markkinointiin tai sijoittajaviestintään.

Sääntö, joka toimii useimmiten: jos pyynnössä lukee “hiilijalanjälki” tai “carbon footprint”, kyseessä on PCF. Jos lukee “ympäristöseloste”, “Environmental Product Declaration” tai standardit EN 15804 / ISO 14025, kyseessä on EPD. Epäselvyyksissä kannattaa pyytää asiakasta tarkentamaan ennen tilausta. Se säästää kuukausia ja kymmeniä tuhansia euroja.

Kustannus, aikataulu ja työmäärä

PCF valmistuu tyypillisesti 6–12 viikossa, jos datankeruu sujuu. Kustannus alkaa muutamasta tuhannesta eurosta ja nousee parinkymmenen tuhannen euron suuruusluokkaan, jos tuote on monimutkainen tai datankeruu vaatii toimittajakyselyitä.

EPD on isompi projekti: tyypillisesti 4–6 kuukautta valmistautumisesta julkaisuun. EPD:n hintaan vaikuttaa LCA-työ, verifiointi (verifioijan palkkio) ja ohjelmaoperaattorin julkaisumaksut. Lukuja kannattaa kysyä tilannekohtaisesti, koska tuoteryhmäkohtaiset PCR:t vaikuttavat työmäärään.

Työmäärä asiakkaan päässä on samaa luokkaa molemmissa: tuotereseptin tarkennus, energiamittausten kohdistus, kuljetustietojen kerääminen. EPD:ssä tulee päälle PCR:n tulkintaa ja verifioijan kommenttien käsittelyä, mutta ne hoituvat konsultin kautta.

Vertailu PCF:n ja LCA:n välillä on käsitelty erikseen: PCF vs LCA.

Voiko EPD:n tehdä myöhemmin, jos aloittaa hiilijalanjäljestä?

Kyllä, jos datankeruu suunnitellaan alusta asti laajempana. PCF:n yhteydessä kerätty tieto (resepti, energia, kuljetukset) on suoraan käyttökelpoista LCA:han ja EPD:hen. Lisätyö kohdistuu vaikutusarviointiin, PCR:n tulkintaan ja raportin muotoon.

Yleinen aloitustapa on tehdä PCF nyt, käyttää sitä asiakaspyyntöihin ja sisäiseen kehitykseen, ja lisätä EPD päälle myöhemmin kun rakennushanke, julkinen hankinta tai iso asiakas sitä vaatii. Tämä säästää kustannuksia, jos EPD:n tarve on epävarma.

Sama toimii myös toisin päin: EPD:n yhteydessä saadaan automaattisesti myös PCF, koska EPD sisältää GWP-luvun samalla menetelmällä. EPD on siis “kattava paketti”, joka vastaa molempiin kysymyksiin.

Käytännön suositus: jos tiedät jo nyt, että EPD on tulossa 6–12 kuukauden sisällä, kannattaa aloittaa LCA:lla tai jopa suoraan EPD-prosessilla. Jos tarve on epävarma tai kaukana, PCF on hyvä lähtökohta. Datankeruu kannattaa joka tapauksessa rakentaa niin, että se palvelee mahdollisimman pitkälle myös EPD:tä, vaikka päätös EPD:n teosta tehtäisiin myöhemmin.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä asiakas oikeasti pyytää, kun pyytää “hiilijalanjäljen”?

Useimmiten ISO 14067 -mukaisen PCF:n, jossa raportoidaan tuotteen CO2-ekvivalenttipäästöt yhtä functional unitia kohti. Joskus asiakas tarkoittaa “hiilijalanjäljellä” laajempaa raporttia tai EPD:tä, jolloin pyyntö kannattaa tarkentaa kysymällä, mihin standardiin perustuvaa raporttia hän haluaa.

Onko EPD aina parempi kuin hiilijalanjälki?

Ei. EPD on virallisempi ja vertailukelpoisempi, mutta myös kalliimpi ja vie enemmän aikaa. Jos asiakas tarvitsee vain CO2-luvun Scope 3 -laskentaansa, EPD on ylimitoitettu. PCF on usein nopeampi ja sopivampi vastaus.

Voinko käyttää EPD:tä myös markkinoinnissa?

Kyllä. EPD on julkinen dokumentti, jonka tulokset voi esittää myyntimateriaaleissa ja verkkosivuilla. Koska EPD on verifioitu ja standardoitu, sen käyttö viestinnässä on turvallista viherpesusyytöksiltä.

Pitääkö hiilijalanjälki verifioida?

ISO 14067 ei vaadi verifiointia, mutta tilaajat (asiakas, hankinta, sääntely) vaativat sitä yhä useammin. Verifiointi nostaa luvun uskottavuuden ja vähentää myöhempiä kysymyksiä. Sen voi tehdä erikseen tai osana laskentaprojektia.

Kumpi sopii Scope 3 -laskennan syötteeksi?

Molemmat sopivat, jos ne ovat saatavilla. PCF on suoraviivaisin: yksi CO2-luku per tuoteyksikkö menee suoraan asiakkaan Scope 3 -kategoriaan 1 (ostetut tavarat ja palvelut). EPD:n GWP-luku toimii vastaavalla tavalla, mutta tuo lisäarvoa, jos asiakas haluaa raportoida laajempaa ympäristöprofiilia.

Voiko PCF:ää käyttää myyntimateriaalissa ilman verifiointia?

Sisäisessä viestinnässä ja tarjouksessa kyllä. Julkisesti vertailukelpoisin väittämin (esim. “tuotteemme on vähäpäästöisin markkinoilla”) ISO 14067 vaatii kriittisen tarkastelun. EPD-prosessissa verifiointi on jo sisäänrakennettu, joten EPD:n tuloksia voi käyttää julkisesti ilman lisäaskeleita.

Mitä tehdä, jos asiakkaan pyyntö on epämääräinen?

Pyydä asiakasta tarkentamaan kolmella kysymyksellä: (1) Mihin standardiin perustuvaa raporttia haluatte? (2) Mihin tulosta on tarkoitus käyttää? (3) Onko ulkoinen verifiointi vaadittu? Vastaukset ratkaisevat melkein aina, kumpi (PCF vai EPD) on oikea valinta.

Kysy kerralla oikea asia

Lähetä asiakkaan pyyntö meille, niin sanomme sinulle suoraan: hiilijalanjälki vai EPD, mikä standardi, mikä aikataulu ja mikä budjetti. Ei sitoumusta, ei ylimyyntiä. Ennen kuin tilaat, kysy asiakkaalta yksi tarkennus: “Mihin standardiin perustuvaa raporttia haluatte?” Vastaus ratkaisee melkein aina kysymyksen puolestasi.

Pyydä tarjous · Tutustu palveluun