CSRD pk-yritykselle 2026, mitä iso asiakas kysyy arvoketjustasi

Iso asiakkaasi lähetti ESG-kysymyspatteriston ja viittaa CSRD:hen tai ESRS-standardeihin. Et ole CSRD-velvollinen, mutta vastaus pitää saada. Tämä artikkeli kertoo, miksi CSRD koskee sinua arvoketjun kautta, mitä asiakas saa pyytää value chain cap -säännön puitteissa ja miten vastaat oikein.

CSRD lyhyesti, mitä se on ja ketä se koskee 2026

CSRD eli Corporate Sustainability Reporting Directive on EU-direktiivi, joka velvoittaa suuret yritykset raportoimaan kestävyysasioista standardimuodossa. Raportointi tapahtuu ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards) mukaan ja sisältyy yrityksen viralliseen vuosikertomukseen.

Direktiivin alkuperäinen kynnys oli matala, ja se olisi koskenut Suomessa noin 800–1 000 yritystä. Omnibus I -uudistus (direktiivi (EU) 2026/470, voimaan 18.3.2026) muutti tämän merkittävästi. CSRD:n nykyinen kynnys on 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto. Suomessa tämä jättää velvoitteen piiriin vain isot kotimaiset konsernit ja suomalaiset tytäryhtiöt suurista kansainvälisistä yrityksistä.

Pk-yritykset eivät käytännössä koskaan ole CSRD-velvollisia 2026. Mutta tämä ei tarkoita, ettei direktiivi vaikuttaisi sinuun.

Käytännön mittakaava: ennen Omnibus I:tä CSRD olisi koskenut Suomessa noin 800–1 000 yritystä. Nykyisellä kynnyksellä määrä on huomattavasti pienempi, käytännössä vain suurimmat suomalaiset konsernit ja kansainvälisten yritysten suomalaiset tytäryhtiöt. Tämä tarkoittaa, että pk-yrityksen suora CSRD-velvoite on poistunut kokonaan, mutta välillinen vaikutus arvoketjun kautta on vahvistunut samalla.

Miksi CSRD koskee sinua, vaikka et ole CSRD-velvollinen

CSRD:n tärkein välillinen vaikutus pk-sektorille tulee arvoketjun kautta.

Direktiivi velvoittaa CSRD-yrityksen raportoimaan omien päästöjensä lisäksi arvoketjun olennaiset päästöt ja muut kestävyysvaikutukset. Käytännössä tämä tarkoittaa Scope 3 -päästöjen raportointia, mukaan lukien ostettujen tuotteiden ja palveluiden päästöt (Scope 3 Category 1). Iso asiakas tarvitsee siis tietoja myös toimittajiltaan.

Tämä luo dominoefektin. Kun esimerkiksi Stora Enso, KONE tai jokin suuri vähittäisketju on CSRD-velvollinen, se alkaa lähettää ESG-kysymyspatteristoja omille toimittajilleen. Pk-toimittajat saavat kysymyksiä, joiden lähde on CSRD, vaikka oma yritys ei ole sen velvoittama.

Sama logiikka pätee rahoitukseen. CSRD-velvolliset pankit ja rahoittajat tarvitsevat tietoja yrityksistä, joille lainaavat tai joihin sijoittavat. Tämä siirtyy lainaehtoihin ja rahoitusprosessin kysymyspatteristoihin.

Suomessa konkreettisia esimerkkejä isoista CSRD-velvollisista, jotka voivat lähettää toimittajakyselyjä, ovat esimerkiksi Stora Enso, KONE, Wärtsilä, Neste, Fortum, suurimmat vähittäisketjut ja monet kansainvälisten konsernien suomalaiset yksiköt. Pk-yritys, jolla on yksi tai useampi tällainen asiakas, hyötyy VSME-perusvalmiuden rakentamisesta etukäteen.

Value chain cap, mikä rajoittaa, mitä asiakas saa pyytää sinulta

Tämä on pk-yrityksen tärkein lakisääteinen suoja, ja se kannattaa muistaa.

Omnibus I -direktiivi tuo mukanaan value chain cap -periaatteen ja on kytkemässä VSME:n sen sisällöllisenä pohjana; VSME:n virallinen asema viimeistellään delegoituna säädöksenä. Sääntö on yksinkertainen: CSRD-velvollinen asiakas ei saa pyytää alle 1 000 hengen toimittajalta enempää kestävyystietoja kuin VSME:n pohjalta hyväksyttävä standardi määrittää. VSME toimii siis käytännössä ylärajana.

Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa. Ensinnäkin, jos olette alle 1 000 hengen yritys ja saatte 250-kohtaisen kyselyn, teillä on oikeus vastata pelkillä VSME-kentillä. Toiseksi, voitte vedota Omnibus I:n value chain cap -sääntöön asiakassuhteessa, jos pyyntö ylittää standardin rajat. Kolmanneksi, sama VSME-raportti vastaa useaan eri asiakaspyyntöön samalla raportointikaudella, kunhan kaikki asiakkaat kunnioittavat capia.

Capin tarkoitus on suojata pk-yrityksiä kohtuuttomalta raportointitaakalta. Sääntö ei estä asiakasta pyytämästä lisätietoja vapaaehtoisesti, mutta antaa toimittajalle oikeuden rajoittaa vastauksen VSME-tasolle.

Tyypilliset kysymykset asiakkaan ESG-patteristossa

Vaikka asiakaspatteristot vaihtelevat, niistä toistuvat samat ydinaiheet. Useimmat niistä löytyvät VSME Basic -moduulista.

Päästöt: Scope 1 (oma polttoaineen käyttö, ajoneuvot, prosessit), Scope 2 (ostettu sähkö ja lämpö, sekä location- että market-based), tärkeimmät Scope 3 -kategoriat (ostetut tuotteet ja palvelut, työmatkat, jäte).

Energia: kokonaiskulutus, jakauma sähkö/lämpö/polttoaine, uusiutuvan osuus, alkuperätakuiden käyttö.

Henkilöstö: kokonaismäärä, työsuhteet, sukupuolijakauma, työturvallisuus.

Hallintotapa: liiketoimintaperiaatteet, korruptionvastaiset käytännöt, hallituksen kokoonpano.

Sertifikaatit ja muut tunnukset: ISO 14001, ISO 14064, EcoVadis-arviointi jos tehty, SBTi-sitoumukset.

Jos asiakaspatteristossa mainitaan myös ilmastoriskit, siirtymäsuunnitelma, ihmisoikeudet tai monimuotoisuus, kyse on Comprehensive-tason vaatimuksesta. Tämä rajaus on kuvattu artikkelissa VSME Basic vs Comprehensive.

Miten vastata oikein, VSME-raportti vakiomuotoisena vastauksena

Strategia on yksinkertainen: tee yksi VSME-raportti, käytä sitä useaan asiakaspyyntöön.

Käytännön prosessi etenee näin. Ensin kartoitetaan, mikä asiakkaista on CSRD-velvollinen ja mikä pyytää tietoja vapaaehtoisesti tai osana omaa pankki- tai sijoittajavelvoitettaan. Tämä vaikuttaa siihen, voitteko vedota value chain cap -sääntöön.

Toiseksi tehdään VSME-raportti, joka kattaa kaikki pakolliset osiot. Useimmissa tapauksissa Basic riittää. Comprehensive on tarpeen vain, jos suurin asiakas tarvitsee laajempaa tietoa omaan ESRS-raportointiinsa.

Kolmanneksi raportti toimitetaan asiakkaalle PDF-muodossa. Useimmat asiakkaat hyväksyvät VSME-raportin sellaisenaan ja täyttävät oman kyselynsä sen pohjalta. Jos asiakas pyytää tietoja oman lomakkeen kautta, voitte poimia luvut VSME-raportista lomakkeelle.

Usein oletetaan, että data on valmiina. Me tiedämme, ettei se useinkaan ole.

Mitä tapahtuu jos et vastaa, myyntiriski ja arvoketjusta putoaminen

Vastaamatta jättäminen on todellinen riski 2026, eikä se vähene. Iso asiakas, joka on itse CSRD-velvollinen, ei voi raportoida olennaisia päästöjään ilman toimittajien tietoja. Käytännössä tämä johtaa kolmeen tilanteeseen.

Tiukentuvat hankintaehdot. Yhä useampi iso suomalainen yritys lisää kestävyystiedot hankintaehtoihin. Toimittajalta, joka ei toimita VSME-tasoisia tietoja, voidaan vaatia lisämaksu, lyhyempi sopimuskausi tai vaihtaa korvaava toimittaja.

Tarjouskilpailujen pisteytys. Etenkin julkisissa hankinnoissa ja isojen yritysten kilpailutuksissa kestävyystieto on yhä useammin pisteytysperuste. Ilman tietoja jäätte häviölle kilpailijoille, jotka ovat tehneet työn.

Rahoituksen ehdot kiristyvät. Pankit ja muut rahoittajat saavat omia kestävyystavoitteitaan, jotka siirtyvät yritysrahoitusehtoihin. Ilman VSME-perusvalmiutta rahoituksen hinta voi nousta tai ehdot kiristyä.

Vastaaminen ei vaadi mittavaa projektia. NGS:n kokemuksen mukaan tyypillinen pk-yrityksen VSME-projekti valmistuu 4–8 viikossa ja maksaa 8 000–25 000 €.

Mitä eroa CSRD:llä, ESRS:llä ja VSME:llä on, lyhyt yhteenveto

Termit menevät helposti sekaisin, joten yhteenveto kannattaa pitää käsillä.

CSRD on direktiivi, joka määrittää kenen pitää raportoida kestävyysasioista. Suoraan velvoitettuja ovat yritykset, joilla on yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto.

ESRS on tekninen standardisarja, joka määrittää miten raportoidaan. CSRD-velvolliset käyttävät ESRS-standardeja vuosikertomuksessaan. EFRAG vastaa standardien laadinnasta. Yksinkertaistettu versio “ESRS 2.0” valmistuu kesällä 2026.

VSME on EFRAGin vapaaehtoinen pk-standardi, joka luovutettiin komissiolle joulukuussa 2024. Komissio antoi asiasta virallisen suosituksen heinäkuussa 2025 ja standardin lopullinen sisältö vakinaistetaan delegoituna säädöksenä Omnibus I -paketin osana. Se määrittää miten pk-yritys voi vastata kestävyystietopyyntöihin ja toimii pohjana value chain cap -katolle, jonka yli iso asiakas ei saa pyytää alle 1 000 hengen toimittajalta lisätietoja.

Käytännön sääntö: jos olette pk-yritys, CSRD ja ESRS eivät velvoita teitä. VSME on standardi, jolla vastaatte arvoketjun tietopyyntöihin.

Usein kysytyt kysymykset

Kuuluuko pk-yritys CSRD:n piiriin 2026?

Käytännössä ei. Omnibus I -uudistuksen jälkeen CSRD koskee yrityksiä, joilla on yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto. Pk-yritykset jäävät soveltamisalan ulkopuolelle.

Mikä on value chain cap käytännössä?

Value chain cap tarkoittaa, että CSRD-velvollinen asiakas ei saa pyytää alle 1 000 hengen toimittajalta enempää kestävyystietoja kuin VSME-standardissa on määritelty. Sääntö on kirjattu Omnibus I -uudistukseen.

Mitä eroa on CSRD:llä ja ESRS:llä?

CSRD on EU-direktiivi, joka määrää kenen pitää raportoida. ESRS on tekninen standardisarja, joka määrää miten raportoidaan. Ilman ESRS:ää CSRD on pelkkä laki ilman muotoa.

Mitä tarkoittaa kaksoisolennaisuus CSRD:ssä?

Kaksoisolennaisuus tarkoittaa, että yritys arvioi sekä toimintansa vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan (vaikutusolennaisuus) että kestävyysasioiden vaikutukset yrityksen talouteen (taloudellinen olennaisuus). Lisätietoa artikkelissa Kaksoisolennaisuusarviointi pk-mittakaavassa.

Voiko pk-yritys joutua CSRD-velvolliseksi vapaaehtoisesti?

Voi. Yritys voi raportoida CSRD/ESRS-muodossa vapaaehtoisesti, ja se on järkevää, jos suunnitelmissa on listautuminen, kasvu yli kynnyksen tai merkittävä kansainvälinen sijoittajakanta. Useimmille pk-yrityksille VSME on selvästi kevyempi vaihtoehto.

Onko CSRD-raportti sama asia kuin vuosikertomuksen vastuullisuusosio?

CSRD-raportointi on osa virallista vuosikertomusta ja noudattaa ESRS-rakennetta. Aiemmat vapaaehtoiset vastuullisuusraportit (esim. GRI-pohjaiset) eivät täytä CSRD:n vaatimuksia, vaikka usein muistuttavatkin niitä.

Saitko asiakkaalta ESG-kysymyspatteriston?

Lähetä se meille, niin kerromme mitkä kohdat vaativat VSME-raportin ja mihin riittää lyhyt vastaus.

Varaa 30 min kartoituspuhelu · Tutustu VSME-palveluun

Lue myös

Ulkoiset lähteet: EU-komissio: CSRD, EU-komission ESRS-konsultaatio, EFRAG: ESRS-työvirrat, Työ- ja elinkeinoministeriö: kestävyysraportointi.