GHG-protokolla pähkinänkuoressa, mitä pk-yrityksen tulee tietää

Asiakassopimuksen liitteessä lukee, että toimittajan on raportoitava päästöt “GHG-protokollan mukaisesti”. Yrityksessä ei ole aiemmin tehty laskentaa, ja kysymys on, mistä on käytännössä kyse ja mihin sitoutuu. Tämä artikkeli avaa GHG-protokollan rakenteen pk-yrityksen näkökulmasta: mitä standardiperhe sisältää, miten scopet jakautuvat ja mikä on operational versus financial control -valinnan merkitys.

Mikä GHG-protokolla on ja kuka sen on tehnyt

Greenhouse Gas Protocol on World Resources Instituten (WRI) ja World Business Council for Sustainable Developmentin (WBCSD) yhdessä kehittämä standardiperhe. Ensimmäinen versio Corporate Standardista julkaistiin vuonna 2001. Standardi on käytännössä globaali de facto -normi yritystason päästölaskennassa.

Se on vapaaehtoinen mutta laajalti hyväksytty. Useimmat muut raportointikehykset (CSRD/ESRS, SBTi, CDP, EcoVadis, VSME) nojaavat siihen joko suoraan tai välillisesti. Kun raportointivaatimuksessa lukee “GHG-protokollan mukaisesti”, tarkoitetaan tyypillisesti Corporate Standardia tai sen lisästandardeja.

Standardin yleisyys tarkoittaa myös sitä, että yhden GHG-protokollan mukaisen laskennan pohjalta voidaan vastata moneen eri raportointivaatimukseen. Sama laskenta toimii pohjana asiakaskyselyihin, SBTi-tavoitteeseen, EcoVadis-vastaukseen, CDP:lle ja CSRD-raportin liitteenä, kun rajaukset on tehty johdonmukaisesti.

Standardiperhe

GHG-protokolla on kokoelma toisiinsa liittyviä standardeja, ei yksittäinen dokumentti.

Corporate Standard on perusstandardi. Se määrittelee organisaatiorajauksen, scope-jaon ja laskennan periaatteet. Tämä on lähtökohta kaikelle yritystason laskennalle.

Scope 2 Guidance (2015) lisää vaatimukset Scope 2:n raportointiin sekä location-based- että market-based-menetelmillä. Lisää aiheesta Scope 2 -artikkelissa.

Corporate Value Chain (Scope 3) Standard (2011) yksilöi Scope 3:n 15 kategoriaa ja antaa ohjeet niiden laskentaan ja rajaukseen.

Product Standard koskee tuotekohtaista hiilijalanjälkeä. Se on rinnasteinen ISO 14067 -standardin kanssa.

Pk-yritykselle keskeisimmät ovat Corporate Standard ja Scope 2 Guidance. Scope 3 Standard tulee mukaan, kun arvoketjun päästöt nousevat raportoinnin kohteeksi.

Lisäksi GHG Protocol julkaisee sektorikohtaisia ohjeita (esim. kaupungit, projektit ja maatalous) sekä laskentatyökaluja. Useimmille yrityksille nämä eivät ole välttämättömiä, mutta ne löytyvät tarvittaessa ghgprotocol.org-sivustolta.

Scope 1, 2 ja 3 -jako lyhyesti

Standardi jakaa päästöt kolmeen tasoon sen mukaan, missä päätösvalta on.

Scope	Mitä kattaa	Tyypillisiä lähteitä
Scope 1	Suorat päästöt yrityksen omistuksessa olevista lähteistä	Polttoaineet, omistetut ajoneuvot, kylmäaineet, prosessipäästöt
Scope 2	Epäsuorat päästöt ostetusta energiasta	Ostettu sähkö, kaukolämpö, höyry
Scope 3	Muut epäsuorat päästöt arvoketjussa	Ostot, työmatkat, kuljetukset, tuotteiden käyttö, jätteet

Scope 1 ja 2 ovat pakollisia kaikessa standardin mukaisessa raportoinnissa. Scope 3 raportoidaan olennaisuusperiaatteen mukaan: kategoriat, jotka ovat merkittäviä yrityksen toiminnan kannalta.

Syvempi käsittely Scope 1 -artikkelissa ja Scope 2 -artikkelissa.

Organisaatiorajaus, operational vs financial control

Ennen kuin lasketaan yhtään lukua, päätetään, mitä yhtiöitä ja toimintoja lasketaan. GHG-protokolla tarjoaa kolme vaihtoehtoa: equity share, financial control ja operational control. Käytännössä yritykset valitsevat operational tai financial controlin.

Operational control. Lasketaan kaikki toiminta, jossa yritys voi ottaa ja toteuttaa operatiivisia päätöksiä. Tämä on yleisin valinta. Käytännön esimerkki: jos yritys päättää, mitä polttoainetta leasing-autoon tankataan, ne kuuluvat laskelmaan.

Financial control. Lasketaan toiminta, johon yrityksellä on taloudellinen määräysvalta (yli 50 % äänivalta tai konsolidointi tilinpäätökseen). Tämä vastaa kirjanpidollista määritelmää konsernirakenteesta.

Esimerkkitilanteet:

Tytäryhtiö, jossa 100 % omistus. Molemmissa lähestymistavoissa mukana.
Yhteisyritys 50/50. Operational controlissa mukana, jos olet operatiivisessa määräysvallassa. Financial controlissa ei mukana.
Pitkäaikainen operatiivinen leasing. Operational controlissa Scope 1:ssä. Financial controlissa tyypillisesti Scope 3:ssa.
Vuokrattu toimitila. Riippuu siitä, kuka maksaa sähkön ja lämmön ja kenen päätösvallassa polttoaineet ovat. Operational control sisältää tyypillisesti molemmat.

Pk-yritykselle operational control on usein selkein, koska se vastaa intuitiivisesti sitä, mitä yritys arjessa hallinnoi. Valinta tehdään kerran ja kirjataan, ja sitä noudatetaan kaikissa scopeissa johdonmukaisesti.

Valinnan muuttaminen myöhemmin on mahdollista, mutta se vaatii kahden vuoden vertailuluvut takautuvasti rajauksen muutoksen mukaan. Tämän takia ensimmäinen valinta kannattaa tehdä huolella, ja kirjata perustelu rajausmuistioon.

Toimintarajaus, mitä lasketaan, mitä jätetään pois

Organisaatiorajauksen jälkeen päätetään, mitä toimintoja ja päästölähteitä raportointiin sisällytetään. Scope 1 ja 2 ovat pakollisia, mutta Scope 3:ssa olennaisuusperiaate ohjaa rajausta.

Olennaisuus tarkoittaa, että kategoria sisällytetään, jos se on merkittävä päästömäärältään, vaikutusvaltansa puolesta, sidosryhmien kiinnostuksen tai sääntelyn kannalta. Esimerkki: pienen palveluyrityksen Scope 3 -kategoria 11 (myytyjen tuotteiden käyttö) voi olla nolla, koska yritys ei myy fyysisiä tuotteita.

Rajaukset perustellaan ja dokumentoidaan. Verifioija kysyy nimenomaan tätä: miksi jokin kategoria on jätetty pois ja mikä on perusteena.

Suhde muihin standardeihin

GHG-protokolla on pohjana useimmille muille kehyksille.

ISO 14064-1. Yhteensopiva GHG-protokollan kanssa, käytetään erityisesti verifioinnin yhteydessä. Sertifiointielimet vetävät usein ISO 14064-1 -auditointeja. Lisää aiheesta verifiointiartikkelissa.

CSRD / ESRS E1. Ilmastokriteeri ESRS E1 edellyttää scope 1-, 2- ja 3 -raportointia, joka on GHG-protokollan jäsentämä. Suuret yritykset raportoivat vaiheittain 2024 alkaen.

VSME (EFRAG). Vapaaehtoinen pk-yritysten raportointistandardi käyttää samaa scope-jakoa ja viittaa GHG-protokollaan. EFRAG julkaisi VSME:n 2024.

SBTi. Tavoitteenasetannassa pohjadata on GHG-protokollan mukainen. SBTi Corporate Net-Zero Standard edellyttää Scope 1, 2 ja olennaisuusperusteisesti Scope 3.

EcoVadis ja CDP. Molemmat käyttävät GHG-protokollan jäsennystä raportoinnin pohjana.

Käytännön seuraus: yksi GHG-protokollan mukainen laskenta vastaa lähes kaikkiin raportointivaatimuksiin. Eri kehykset vaativat erilaisia rajauksia ja lisätietoja, mutta peruslaskenta ei muutu.

Yleisimmät tulkintakysymykset

Pienen toimipisteen rajaaminen pois. Standardi sallii pienten lähteiden poisrajaamisen olennaisuusperiaatteen pohjalta. Käytännössä raja on usein 5 % päästöistä yhteensä, ja perustelu kirjataan.

Vuokratoimitilan sähkö. Operational controlissa luetaan Scope 2:een, jos yritys päättää sopimuksesta. Financial controlissa myös, jos toimitila konsolidoidaan tilinpäätökseen. Jos vuokranantaja toimittaa sähkön osana vuokraa ja yritys ei päätä sopimuksesta, kuuluu Scope 3 -kategoriaan 8.

Sähköauton lataus muualla. Yrityksen oman ajoneuvon lataus julkisella latauspisteellä on edelleen Scope 2 (operational control), kun ajoneuvo kuuluu omaan kalustoon. Erotus tulee siitä, että polttoaine on sähköä eikä dieseliä.

Päästökompensaatiot. Standardi ei salli kompensointia osana lukujen vähentämistä. Kompensaatiot raportoidaan erikseen omana eränä (out-of-scope) eivätkä ne vaikuta brutto-Scope-lukuihin.

Vuoden ajoitus uudessa konsernirakenteessa. Yritysjärjestelyt edellyttävät rajauspäivän valintaa. Yleisin käytäntö on käyttää konsernirakennetta tilikauden lopun mukaisena ja kirjata rajauksen muutos vuosikertomukseen.

Mistä pk-yrityksen kannattaa lähteä liikkeelle

Kolmen kohdan polku ensimmäiseen laskelmaan.

1. Päätä tilikausi ja organisaatiorajaus. Useimmiten luonnollinen valinta on viimeksi päättynyt tilikausi ja operational control. Kirjaa päätös ylös.

2. Listaa Scope 1 ja 2 -lähteet. Polttoaineet, ajoneuvot, kylmäaineet, ostettu sähkö ja lämpö. Tämä kattaa yleensä 60–80 prosenttia palvelu- ja kauppayrityksen päästöistä, jos Scope 3 jää myöhempään vaiheeseen.

3. Tunnista Scope 3 -kategorioiden olennaisuus. Käy 15 kategoriaa läpi ja merkitse jokaiselle: merkittävä, ei merkittävä tai ei sovellettavissa. Tämä on raportin liite ja perusta laajemmalle laskennalle myöhemmin.

Päätä yksi asia tällä viikolla: käytätkö operational vai financial control -lähestymistapaa. Tämä yksi valinta määrittää, mitä yhtiöitä ja toimintoja laskelmaan kuuluu.

Usein kysytyt kysymykset

Onko GHG-protokolla pakollinen?

Itse standardi on vapaaehtoinen. Useimmat sääntelyvaatimukset ja asiakaspyynnöt edellyttävät kuitenkin sen mukaista laskentaa, joten käytännössä se on pakollinen suurelle osalle yrityksistä.

Mikä on operational ja financial control -ero?

Operational control kattaa toiminnan, jossa yritys ottaa operatiivisia päätöksiä. Financial control vastaa kirjanpidollista konsolidointia. Operational on yleisempi valinta pk-yrityksille, koska se on intuitiivisempi.

Mihin standardiin Scope 3 perustuu?

GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) Standardiin, joka julkaistiin 2011. Se määrittää 15 kategoriaa ylä- ja alavirran päästöille.

Onko ISO 14064 sama asia kuin GHG-protokolla?

Ei ole sama, mutta ne ovat yhteensopivat. ISO 14064-1 määrittää organisaatiotason laskennan vaatimukset, ja se on yhteensopiva GHG-protokollan kanssa. Verifioinneissa käytetään usein ISO 14064-1:tä.

Voiko pk-yritys käyttää kevyempää standardia?

VSME (EFRAG, 2024) on pk-yrityksille kehitetty vapaaehtoinen raportointistandardi. Se nojaa GHG-protokollan scope-jakoon mutta on rakenteeltaan kevyempi kuin täysi CSRD-raportointi.

Tarvitsetko GHG-protokollan mukaisen laskelman?

Teemme laskennan puolestasi standardia noudattaen. Toimimme aktiivisena koordinaattorina, sinulta tarvitaan pääsy järjestelmiin ja vastauksia tarkentaviin kysymyksiin.

Varaa 30 min kartoituspuhelu · Tutustu päästölaskentaan

Lue myös

Ulkoiset lähteet: GHG Protocol Corporate Standard, GHG Protocol Scope 3 Standard, ISO 14064-1, EFRAG VSME.